Tapettiarkeologiaa

Vanhojen tapettikerrosten tutkiminen on perinnerakentajan arkeologiaa. Tässä talossa ei tapettikerrostumia ole kymmenittäin, mutta muutamia kuitenkin joka huoneessa. Kun aikaa on, olisi mielenkiintoista selvittää, miltä vuosilta esim. kuvissa näkyvän päärakennuksen yläkerran kesähuoneen ja alakerran kamarin tapetit ovat.

Tulet uuniin

Raikkosimme villiintynyttä pihamaata sateisena lokakuun päivänä. Nautimme päiväkahvit tuvassa, jossa laitoimme tuvan uuniin ulkotulet tunnelmaa luomaan. Oikeita tulia emme tohtineet vielä sentään sytyttää, vaikka uuden piipunhatun olimmekin kerinneet jo tilata ja asentaa.

Riviaitan kuistin lattian kimppuun

Halusimme ensimmäiseksi järjestellä vähän säilytystilaa rakennuksissa oleville huonekaluille, joten iskimme ensimmäiseksi kyntemme aittaan. Putsailimme vähän paikkoja siellä ja nostimme jopa kuistin lattiat ylös, että saatiin kuistikin kunnolla harjattua hiekasta.

Mitä tapetin alta löytyy

Vanhojen talojen remontoinnissa äärimmäisen kiinnostavaa on vanhojen rakenteiden ja kerrostumien alle kurkkaaminen. Pihatuvan kamarin tapetti oli paikoin revennyt ja alle katsastettuamme, löysimme siltä yhden ikkunanpaikan, joka oli jossain vaiheissa laudoitettu umpeen.

Tutustumista taloon

Aloitimme taloon tutustumisen nurkka nurkalta. Otimme myös mittoja saadaksemme suunnittelukäyttöön alustavat pohjapiirrustukset.

Päärakennus

Hirsinen päärakennus on salvottu lohkokiviperustalle. Eristyksenä on toiminut multipenkki. Runko on vuorattu lautavuorauksella, joka on maalattu keltaisella öljymaalilla. Listat ovat punaiset. Kattoa verhoaa tiili aluskatteenaan vanha pärekatto. Päärakennuksessa on harvinainen frontonillinen kaksi sisäänkäyntiä käsittävä lasikuisti. Ikkunat on ns. 6-9-ruutuisia T-ikkunoita.

Hirsinen päärakennus on salvottu lohkokiviperustalle. Eristyksenä on toiminut multipenkki. Runko on vuorattu lautavuorauksella, joka on maalattu keltaisella öljymaalilla. Listat ovat punaiset. Kattoa verhoaa tiili aluskatteenaan vanha pärekatto. Päärakennuksessa on harvinainen frontonillinen kaksi sisäänkäyntiä käsittävä lasikuisti. Ikkunat on ns. 6-9-ruutuisia T-ikkunoita.

Kaksikerroksisen päärakennuksen pohjapinta-alaksi saimme n. 213 m2 . Alakerrassa on suuri  tupa, keittiö, eteinen, ruokakomero ja kaksi kamaria. Päärakennus on ollut asumaton vuodesta 1982 ja aika tuntuu pysähtyneen sinne...

Tupa:

Tupa on upeasti piiluttu ja sen reunustoja kiertävät valtavat penkit, joilla mm. metsätyömiehet ovat ennen kuulema huilineet. Valtava uuni on ollut ennen rakennuksen päälämmönlähde.

Keittiö:

Keittiöstä pääsee niin eteiseen, tupaan, toiseen kamariin kuin ruokakomeroon. Lämmityslaitteena on (nyt jo patinoinut) Lämmityslaite Oy:n kaunis hella.

 

Eteinen eli tampuuri vaatekomeroineen:

Kuisti:

Kuistilta on käynti tämän vanhan oven kautta tupaan ja oikealle, umpiportaita myöten yläkertaan.

Kamarit:

Kamareissa lämmitykseen talossa on käytetty pystyuuneja.
 

Kamareissa näkyi tapettikerrostumia ja toisessa kamarissa pinkopahvin alta pilkotti hirteen maalattuja sabloonamaalauksia, entisajan tapetteja:

Käteensopivat ovenkahvat:

Yläkerta:

Yläkerrassa on ns. kesähuone (n. 20 m2) ja kaksi varastohuonetta. Tuvan päällys on rakentamatonta tilaa.

Riviaitta

Riviaitta on hirsinen (mittaustemme mukaan n. 46 m2) sisältäen kolme aittaa: jauhoaitan, romuaitan ja liha-aitan. Kokonaisuudesta on aikoinaan poistettu kaksi aittaa talon puoleisesta päädystä. Nurkkakivien varaan rakennetun ja punamullalla maalatun rakennuksen pitkät nurkat on koteloitu listat ja maalattu valkoiseksi. Kuistin pylväät on profiloiden veistetty. Katto on nykyisin pellistä. Rakennus on rakennettu arviolta 1800-luvulla.

Viljamakasiini

Viljamakasiinissa on nimensä mukaisesti säilytetty viljaa. Vanhat jauhohinkalot ovat alakerrassa tallella kertomassa tarinaa ja ovessa on vuosiluku, joka kertoo maalauksista 1800-luvulla.

Pihatupa

Edelliset omistajat kutsuvat pienempää asuinrakennusta pihatuvaksi. Talossa on asuttu viimeksi n. 20 vuotta sitten. Siihen kuuluu kaksi kamaria, keittiö, ruokahuone, kuisti ja rakentamaton päätyosa.

Sauna

Pihan laidalla on 50-luvulta peräisin oleva saunarakennus, jossa on löyly-, pesu- ja pukuhuone, sekä päädyssä halkovarasto.

Kaikki alkoi siitä kun...

...haaveilimme vanhan pihapiirin omistamisesta. Seurasimme yli vuoden päivät asuntojen myynti-ilmoituksia, mutta vanhoja taloja ei siellä juuri liikkunut. Vastaan tuli lähinnä sellaisia, joista oli liiallisella remontilla hävitetty vanhat materiaalit ja rakenteet.

Viimein kuitenkin tärppäsi, kun saimme tiedon tyhjillään olevasta tilasta, jossa on säilynyt useita rakennuksia 1800-luvulta.

Kävimme tilaan tutustumassa vanhojen rakennusten kunnostamiseen erikoistuneen paikallisen arkkitehdin, Risto Vuolle-Apialan, kanssa. Näimme, että työtä olisi paljon edessä, mutta kun saimme asiantuntijaltamme arvion, että asuinrakennukset olisi korjattavissa asuinkäyttöön, teimme kaupat.

Kyseessä on talonpoikaista rakentamistapaa edustava tila, joka on perustettu v. 1785 lohkomalla se kylän ensimmäisestä kantatilasta. Keski-Suomen museon tekemässä inventoinnissa pihapiiri on todettu olevan maakunnan tasolla rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Tilalla sijaitsevat rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Niihin kuuluu päärakennus, riviaitta, pihatupa, talli, sauna ja vilja-aitta. Alkuaan neliömäisen pihan läpi halkoo kylätie, joka ennen on ollut Jyväskylästä Jämsään menevä tie.

Tästä meidän osuutemme tilan historiassa alkaa.