Joululomille

Vuoden lopuksi siivoiltiin tonttia ja ihmeteltiin, mitä kaikkea tänä vuonna oltiinkaan saatu aikaiseksi. Talli on kokenut ryhtiliikkeen, päärakennuksen kuisti samoin. Myös pihatuvassa on tapahtunut paljon (eristykset, ikkunat, piippu, wc:n runko, uusi uloskäynti).

Nyt kelpaa jäädä taas joulutauolle.

Tervaa, muttei höyheniä

Viikonlopun hommana oli päärakennuksen kuistin kunnostus. Tähän saimme museovirastolta avustusta, joten kuistin kunnostus tulee vielä hoitaa loppuun tämän vuoden puolella. Kiinnitimme puuttuvia vuori- ja kulmalautoja. Maalaus saa  vielä odottaa koko rakennuksen maalausta, mutta tervasimme jo lautojen päät, jotta niillä olisi jotain sääsuojaa.

Uusi ulko-ovi

Haimme pihatuvan uuden ulko-oven leivonmäkeläiseltä ovifirmalta Sydänpuulta. Ovi oli kerrassaan upea! Se on tehty vanhan oven (joka oli eristämätön) profiilin mukaisesti ja sen eristeenä on pellavaa. Maalaamme sen vielä, kunhan kelit taas keväällä lämpenevät.

Patterimitoituksia

Käytiin läpi LVI-suunnittelijamme kanssa patterimitoituksi ja selviteltiin erilaisia patterimalleja.

Metsänkylän navetassa on vanhojakin patterimalleja ihailtu, mutta vielä ei päästä sellaisia käyttämään. Pihatupaan tulee lämmitysmuodoksi tällä erää sähkö, joten ostimme tavalliset sähköpatterit. Alapohjaan vedettiin kesällä kuitenkin putket vesikiertoista lämmitysta silmällä pitäen.

Vanhoja pattereita Metsänkylän navetalla. Eivät päätyneet meille kuitenkaan.

Pinkopahvikurssilla

Naapuri, perinnekorjaaja itsekin, järjesti pinkopahvikurssin kesäasunnollaan, joka on myös vanha kohde. Opettajana oli itse Kalevi Järvinen, maalarimestari ja alan kirjoja paljon julkaissut. Hänen karismaattisessa opissaan saimme neuvot, kuinka pinkopahvitus sujuu. Kädestä pitäen päästiin kokeilemaan niin perinteistä naulaus- kuin uutta liimaustekniikkaakin.

Hienoa, että pinkopahvia on vieläkin saatavilla.

Kalevi Järvisen ohjeet pinkopahvin liimaamiseen kuitulevylle

Piipun muuraus ja slammaus

Meille saapui syyskuun puolivälissä muurari, joka muurasi pihatupaan uuden piipun. Meidän hommaksi jäi sen verkotus, slammaus ja palovillojen laitto.

Piippuun otettiin mallia vanhasta valokuvasta. Hienoa työtä muurarimme teki.

LVI-kaivantoja

Vesiputki liitettiin tänään lämpökeskuksen kohdalla.

Kittiä ja maalia

Sillä välin kun isäntä toimii muurarin apumiehenä, emäntä kittaa ja maalaa. Maalaa ja kittaa. Kun ikkunapokia oli se 44 + päärakennuksen kuistin ikkunat päälle, ja kukin poka maalataan kahteen kertaan, sitä maalattavaa riittää.

Muutaman ikkunan puuosat olivat niin huonot, ettei maali olisi niissä pysynyt. Nämä pokat vietiin läheiselle vankilalle, jossa korjataan vanhoja ikkunoita.

Päästiin levyttämään...

... verstaan seiniä ja kattoa. Koska tästä tulee työtila, ovat pinnatkin poikkeuksellisesti kipsilevyä.

Uusi kuisti

Kirvesmiehemme pääsikin yllättäen vielä hetkeksi jatkamaan tontillemme. Annoimme hänelle hommaksi rakentaa verstaan uuteen kulkuaukkoon kuistin. Ja sehän syntyi. Ideoimme siihen vielä kaiteiksi perinteiset ristikot.

Huokaisua

Tämä kesä on ollut tiivis ja rakentamisen osalta monivaiheinen. Kirvesmiehemme lopetti kesätyönsä tontillamme tällä erää. Lupasi palata ensi vuonna.

Koska nyt ei ole mitään tiettyä deadlinea tiedossa, huokaisimme sen verran, että asensimme pihakoivuun riippukeinun :)   Hetkisen ehdimme siinä levähtää.

Sellua seiniin ja lattian alle

Tänään tuli eristefirma puhaltamaan selluvillat pihatuvan lattioihin ja kylpyhuoneen ja verstaan seiniin. Verstaaseen lisäämme villaa, koska sen seinät tullaan kipsilevyttämään.

Kyllä oli pölyistä hommaa, mutta nopeasti tuli valmista.

Välipohjan putsailua

Koska selluvillafirma on pian tulossa lisäämään eristeet pihatupaan, pitää paikat saada sellaiseen kuntoon, että eristeet voi paikoilleen laittaa. Niinpä ohjelmassa on välipohjan putsausta hiekasta ja ylimääräisistä lankuista. Myös vanha hauras (ja nykyvaatimusten mukaan laiton) piippu on purettava, joten tehdään se samalla.

Vellikellotapuli

 

Kirvesmiehemme konepiilusi hienot uudet tukit vellikellotapuliimme entisten lahonneiden tilalle. Nyt puuttuisi enää se kello, joka perimätiedon mukaan on aikoinaan myyty naapurikylälle erääseen maalaistaloon.

Kuusiaitaa

Viljamakasiinin ja tallin välissä on tyhjä aukko, jossa ei kasva oikein mitään muuta kuin horsmaa. Siihen kaipasimme jotain näkösuojaa tielle päin, mikä on sinänsä hassua. Eihän täällä juuri liikennettä ole, eikä pihaltamme edes oikein näe naapuriinkaan saakka.

Tästä huolimatta istutimme kuusi alle metristä kuusentainta tuohon kohtaan. Katsotaan, kuinka kauan ne kasvavat, ennen kuin näkösuojaa antavat. Tai saammeko edes pysymään hengissä.

Pellit talliin

Viimein saapuivat tilaamamme kattopellit, joita päästiin heti asentamaan. Profiili on rautakaupan valikoimasta lähinnä viljamakasiinin ja aitan katolla olevaa mallia.

Tallin pääty

... kaivannee hieman kunnostusta. Tässä hommassa apuna oli serkkupoika Itä-Suomesta.

Talli 1700-luvulta?

Löysimme sattumoisin tallin takaseinästä raaputuksen, joka lienee vuosiluku. Se on todella haalea, mutta mahdollisesti 174... jotain. Olisiko talli siis tehty / siirretty pihaan jo 1700-luvulla?

Sähköä ilmasssa tai ainakin alapohjassa

Sähkömiehemme on tällä viikolla tehnyt putkituksia sähkökaapelien asennusta varten.

Tallin muodonmuutos

Huomasimme viime talvena, että tallin katto on hieman "huonossa hapessa". Alkuperäisen pärekatteen päällä ollut viira on päästänyt vettä sen verran läpi, että osa kattoniskoista on paikoitellen pehmennyt. Koska emme halua yhtään kattoniskaa niskaamme, päätimme tänä kesänä vielä korjata tallin katonkin.

Niinpä tallin muodonmuutos alkoi vellikellon alas laskemisella ja päreiden purkamisella. Pärekatto olisi toki ollut hieno, mutta nämä päreet olivat jo mennet aika tomuksi, eikä niitä olisi katteeksi voinut kutsua. Lisäämme kattoniskoja, jolloin rakenteesta tulee entistä vahvempi. Kirvesmiehemme teki uudet kattoniskata vanhan mallin mukaisesti pyöreästä puusta ja konepiilusi ne.

Ikkunoiden kimppuun

Talon emännän kesäurakkana olisi kitata ja maalata pihatuvan ikkunat. Ikkuna-aukkoja talossa on kahdeksan, joissa on pääosin kuusi osaa kussakin (kylpuhuonetta lukuunottamatt. Yhteensä 44 ruutua.

Oppaana on rakennusapteekin käsikirja eli eikun hommiin. Vaiheina:
- lasien irrotus
- rautaosien (kulmaraudat, saranat yms) irrotus ja maalinpoisto
- pokien hionta
- pohjustus pellavaöljyllä (vernissalla)
- kittiurien lakkaus sellakalla
- tarvittaessa lasin leikkaus
- kittaus
- maalaus
Ja tämä kertaa 44  :)

Ostimme erinäisiltä purkutyömailta vanhoja ikkunoita, joista saimme vanhaa lasia varaosiksi. Sitä voitaneen tarvita, sillä vanhoissa laseissa on usein jännityksiä ja ne särkyvät helposti irrotettaessa.

Kitin poistossa korvaamattomana apuna on ollut infrapunalamppu Speedheater, jolla lähtee tarvittaessa myös maali.

Pellavaa kiitos

Kilpailutimme ja tilasimme selluvillaeristeet, joiden puhallus on myöhemmin kesällä. Ulkoseinien varteen laitoimme ennakkoon jo hieman levyinä tulevaa Lina-pellavaeristettä.

Paperia paperia

Pihatuvan alapohjan koolaukset ja paperoinnit käynnissä

Putkieristyksiä

Eristimme pihatupaan tulevat vesi- ja viemärilinjat. Finnfoamista rakennettu uretaanilla kiinni liimattu eristelaatikko taitaa olla ainoa paikka, jonne tässä talossa uretaania tulee.

Ja lopuksi hiekkaa päälle.

Tuulensuojaa ja paperia pohjalle

Hirsimiehemme aloitti laittamaan tuulensuojalevyjä sekä ilmansulkupapereita pihatuvan alapohjaan. Päälle vielä koolaus lattialankkuja varten.

Pohja paistaa

 

Tyhjennettiin pihatuvan keittiö kelleksistä. Pohja siis paistaa ja tästä lähdetään rakentamaan alapohjaa ylöspäin. Talon rakenne on aika mainio. Eristekerroksen ja kivijalan väliin jää yksi hirsikerta. Alimman hirsikierron näkee siis ryömintätilasta.

Perinnerakentajan kesä

(Perinne)rakentajan kesä on Suomessa kiireinen. Lämpimiä rakennuskelejä on vähän, eikä kesälomaakaan loputtomasti. Päivää venytetään molemmista päistä (helpommin sieltä iltapäästä). Tänäänkin ohjelmassa mm. rautakauppaostoksia ja olohuoneen tuulensuojalevytystä.

Meiltä on jäänyt pitämättä juhlat erinäisten merkkipaalujen saavuttamisen jälkeen, vaikka tätä kaikille rakentajille suositellaan. Välillä kuitenkin sentään tulee pysähdyttyä hetkeksi ja nautittua tehdystä työstä. Ja kesästä. Noh, ainakin kahvikupillisen verran. Sitten joku lautapino, lapio tai sorkkarauta alkaa taas huutelemaan hommiin...

Koolausta

Pihatuvan entisestä ovettomasta huoneesta tulee meille verstashuone, jonne on oma sisäänkäyntinsä ulkoa. Jotta siellä voidaan tehdä sahailua yms. pölyävää, täytyy huone kipsilevyttää ja sitä ennen tietysti koolata. Harmi peittää hienot seinät, mutta sinnehän ne alle talteen jäävät.

WC:n runko

Tulevan kylpyhuoneen runko alkoi hahmottumaan.

Kaivurille töitä

Päivän ohjelmassa oli:

• pihatuvan sadevesikaivantojen kaivaminen (ei onneksi käsin, vaan minikaivurilla)
• maakaapeli aitalle
• pihatuvan routaeristys kuistille
• pihatuvan kivijalan paikkausta